Mitä HoiLei interventiosta tiedetään?

Kouluttajien esittely

HoiLei perustuu mentalisaatioteoriaan (vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen), emotionaalisen saatavillaolon teoriaan ja  Theraplay ®-vuorovaikutusterapiaan. HoiLein kehittäjät ovat psykoterapeutteja, joilla on laaja-alainen koulutus ja kokemus erilaisista vuorovaikutusperusteisista työmuodoista ja mentalisaatioterapioista (tutustu kouluttajien esittelyyn).

Hoilei  on käytännöllinen, ennaltaehkäisevä, lyhytkestoinen ja manualisoitu työmenetelmä vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. HoiLein lähtökohtana on suora työskentely vanhemman ja lapsen suhteen kanssa, ts. lapsi on vahvasti mukana hoidossa jo raskausajalta alkaen. Suora, kokemuspohjainen ja tunnetasolla tapahtuva virittyminen sensitiivisyyteen on HoiLein keskeinen piirre. Monissa vanhemmuuden tukimuodoissa on lähtökohtana keskustelun kautta tapahtuva ohjanta tai työskentely vanhemman mielikuvien ja kokemusten kanssa. HoiLei pyrkii yhdistämään vuorovaikutteisen leikin ja mentalisaatiota tukevan reflektiivisen työskentelyn systemaattisella tavalla toisiinsa.

Taustateoriat ja -käytännöt

HoiLein taustalla on Emotionaalisen Saatavilla Olon teoria (www.emotionalavailability.com) vuorovaikutuksesta (Salo & Flykt, 2013). Tässä teoriassa vanhemman puolelta korostetaan sensitiivisyyttä, ohjaamiskykyä, ei-vihamielisyyttä ja ei-tunkeilevuutta toimivan vuorovaikutuksen osa-tekijöinä. Lapsen puolelta tarkastellaan responsiivisuutta ja aloitteellisuutta. Toimiva emotionaalinen yhteys on vuorovaikutuksen perusta.

Emotionaalisen saatavillaolon merkityksestä on satoja tutkimuksia; miten se yhdistyy lapsen turvalliseen kehitykseen ja toimivaan tunnesäätelyyn (kts. www.emotionalavailability.com). Hoilein kehittäjistä Saara Salo on tehnyt tutkimustyötä Emotionaalisesta Saatavillaolosta vuodesta 2009 (Salo ym., 2009, 2010, 2021, 2022) sekä aivan tavallisilla että kliinisillä aineistoilla (kts. tutkimuslista). Saara Salo on myös kehittänyt raskausajan Emotionaalisen saatavillaolon havainnointimenetelmän (Pre-EA; Salo ym., 2019). Teorian kehittäjä Prof. Zeynep Biringen tekee jatkuvaa yhteistyötä Salon kanssa ja on antanut luvan materiaaliensa käyttämiseen osana Hoilei-interventiota.

Käytännössä Hoilein toteutuksessa sovelletaan myös Theraplay-hoidon periaatteita, joka on lapsen ja vanhemman suhteen hoitamisen malli (www.theraplay.org).

Theraplay on aikuisjohtoinen, aktiivista leikkiä sisältävä hoito. Theraplayn tekeminen edellyttää pidempää koulutusta ja se on luonteeltaan pidempikestoinen ja intensiivisempi. Theraplayn pohjalta HoiLeihin kuuluu aktiivisia leikkejä, joiden tarkoitus on herättää myönteisiä tunteita ja auttaa vanhempaa ohjaamaan ja sääte- lemään lasta. Molemmat Hoilein kehittäjät, Saara Salo ja Hanna Lampi, ovat pitkään olleet Theraplay-kouluttajia ja työnohjaajia.

HoiLein taustalla on myös mentalisaatioteoria vanhemmuudesta (Pajulo ym. 2015). Mentalisaatio tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia lapsen kokemuksia käyttäytymisen taustalla – tunteita, ajatuksia, haluja jne. Se on samalla ymmärrystä omista tunteista vanhempana suhteessa lapseen. Miten ne liittyvät esimerkiksi omaan lapsuuteen ja toisaalta miten paljon lapsi aistii vanhemman kokemuksista, myös niistä sanattomista.

HoiLei pyrkii tukemaan vanhempaa erityisesti havainnoimaan lasta itsestä erillisenä ihmisenä, jolla on alusta saakka omia kokemuksia. Mentalisaatiointerventioista on poimittu erilaisia tehtäviä, joiden tarkoitus on pysäyttää vanhempi havainnoimaan ja ihmettelemään lapsen kokemuksia tässä-ja-nyt. Mentalisaatiokyvyn lisääntymistä pidetään keskeisenä erilaisissa varhaisen vuorovaikutuksen interventioissa (Kalland & Salo, 2020). Molemmilla Hoilein kehittäjillä on koulutuksia ja kokemusta mentalisaation vahvistamisesta osana psykoterapeuttista työtä. Saara Salo on lisäksi Anna Freud Centerin hyväksymä perhe mentalisaatio intervention kouluttaja ja tekee jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä mentalisaatioterapeuttisten kouluttaja yhteisöjen kanssa.

Vanhemman tunnesäätelyllä on erityinen merkitys toimivan emotionaalisen ja mentalisoivan suhteen kehittymisessä. Siihen voivat vaikuttaa mm. erilaiset aistiherkkyydet, elämäntilanteen stressi tai mielialan ongelmat. Hoilein kehittäjistä Hanna Lampi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsin yliopistossa vanhemman aistisäätelyn merkityksestä lapsen varhaisessa kehityksessä.

HoiLei tutkimukset

Ryhmämuotoisesta Hoileistä on tehty satunnaistettu (RCT) vaikuttavuustutkimus raskausaikana masentuneilla äideillä. Sen tulokset osoittivat, että koeryhmässä olleiden äitien kohdalla sekä vuorovaikutuksen sensitiivisyys että reflektiivinen kyky olivat parempia. Tämä osoittaa ryhmämuotoisen Hoilein toimivuuden.

Tällä hetkellä Buffalossa on käynnistymässä uusi satunnaistettu (RCT) vaikuttavuustutkimus vauvavaiheen työskentelystä. Aineistoa kerätään parhaillaan 3-6 kk ikäisiltä vauvoilta.

Helsingin Ensikodeissa (HEK) on kerätty työntekijöiden käyttöönottokokemuksia mittaava tutkimus (”feasibility study”) jonka tulokset on alustavasti raportoitu World Infant Mental Health kongressissa kesällä 2023. Tulokset osoittivat Hoilein olevan helposti käyttöönotettava ja toimivaksi koettu hoitomuoto myös Ensikoti ympäristössä. Laajempaa vaikuttavuustutkimusta suunnitellaan.

Hoivaa ja leiki sijaisperheille -interventiosta toteutettiin Jyväskylän yliopistossa haastattelututkimus, jossa kartoitettiin sijaisvanhempien ryhmälle antamia merkityksiä, ajatuksia ja tunteita (Tuomi & Ala-Ruona, 2022). Tutkimuksen mukaan interventio auttaa syventämään vanhemman ja lapsen välistä yhteyttä ja vahvistamaan kiintymyssuhteen muodostumista. Myös ryhmän toiminnallisuus ja vertaistuki nähdään merkityksellisinä. Tutkimuksen tulokset kommunikoivat hyvin kiintymyssuhdeteorian kanssa, mikä tukee oletusta perhekeskeisen intervention tärkeydestä sijaisperheiden kanssa työskennellessä.

Kalland, M., & Salo, S. (2014). Lapsen mentalisaatiokyky. In Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa (pp. 39-54). Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Kalland, M., & Salo, S. (2020). Vanhemmuuden tukeminen vauva-ja lapsiperheissä. Duodecim.

Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131(11), 1050-1057

Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2016). Mentalisaatio-ydinalue lasta suojaavassa työssä. Perheterapia, 32(1), 34-44.

Peltokorpi, S., Salo, S., Nafstad, A., Hart, P., Tuomikoski, E., & Laakso, M. (2023). Bodily-tactile early intervention for a mother and her child with visual impairment and additional disabilities: a case study. Disability and Rehabilitation, 45(12), 2057-2072.

Salo, S., Tuomi, K., & Isoniemi, E. (2008). HoiLei: vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Psykologien kustannus.

Salo, S., Kivistö, K., Korja, R., Biringen, Z., Tupola, S., Kahila, H., & Kivitie-Kallio, S. (2009). Emotional availability, parental self-efficacy beliefs, and child development in caregiver-child relationships with buprenorphine-exposed 3-year-olds. Parenting: Science and Practice, 9(3-4), 244-259.

Salo, S., & Flykt, M. (2013). Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia, 48(5-6), 402-416.

Salo, S., & Pajulo, M. (2018). Huumeongelmaisen äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. In Huume-ja lääkeriippuvuudet (pp. 280-283). Duodecim.

Salo, S. J., Flykt, M., Isosävi, S., Punamäki, R. L., Kalland, M., Biringen, Z., & Pajulo, M. (2019). Validating an observational measure of prenatal emotional availability among mothers with depressive symptoms. Journal of Prenatal & Perinatal Psychology & Health.

Salo, S. J., Flykt, M., Mäkelä, J., Biringen, Z., Kalland, M., Pajulo, M., & Punamäki, R. L. (2019). The effectiveness of Nurture and Play: a mentalisation-based parenting group intervention for prenatally depressed mothers. Primary Health Care Research & Development, 20, e157.

Salo, S. J., Pajulo, M., Vinzce, L., Raittila, S., Sourander, J., & Kalland, M. (2021). Parent relationship satisfaction and reflective functioning as predictors of emotional availability and infant behavior. Journal of Child and Family Studies, 30, 1214-1228

Salo, S. J., Sourander, J., Lipsanen, J., Pajulo, M., & Kalland, M. (2021). Isien ja äitien reflektiivinen kyky: seurantatutkimus raskauden ajalta kahteen ikävuoteen. Psykologia, 56(5), 472-495.

Salo, S., Widenius, L., & Kalland, M. (2021). Mentalisaatiopohjainen lapsikeskeinen perheinterventio-miten auttaa perhettä ymmärtämään toisiaan?. Perhe-ja pariterapialehti, 37(2).

Tuomi, K. (2018). Intervention for foster families with young children. Imagine – Early Childhood Music Therapy Online Magazine, 9(1), 66–68. https://doi.org/ISSN:2153-7879.

Tuomi, K. (2022). Potentials of music therapy with children and families. University of Jyväskylä. Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9258-3

Tuomi, K., & Ala-Ruona, E. (2022). Nurture and play for foster families with young children: Foster-parents’ reflections on attachment- focused group intervention. Approaches: An Interdisciplinary Journal of Music Therapy, First view.